Yöjuna Nizhny Novgorodista Yekaterinburgiin

Koska oltiin viime päivät liikuttu aika nopeaan tahtiin, odotettiin innolla meidän reissun ensimmäistä pidempää junamatkaa Venäjällä, Nizhny Novgorodista Yekaterinburgiin. Tietenkin nyt liikuttaisiin vielä nopeammin – läpi kahden aikavyöhykkeen, mutta seuraavat 20 tuntia voitaisiin vaan ottaa lepiä.

Oltiin varattu paikat kolmannen luokan makuuvaunusta, jossa on yhdessä avoimessa tilassa n. 50 petipaikkaa. Otettiin tällä kertaa varmuuden vuoksi paikat vaunusta, jossa eläimet on kiellettyjä, vaikka yleisesti tykätäänkin eläimistä. Ollaan vieläkin traumatisoituneita meidän vuoden 2013 Trans Siperian junamatkasta ja kauhua kylväneestä näyttelykissa Ulitsasta ja hänen omistajastaan – ehkä joku teistä on jo kuullut tarinan tai jos ei ole, sen voi lukea mun silloisesta blogista.

Vaunussa oli rauhallisempaa kuin oltiin odotettu. Suurimmaksi osaksi ihmiset makoilivat pedeillään tai juttelivat vierustovereille. Meidän vieressä oli puhelias mies ja vanhempi nainen. Ne olisivat halunneet jutella meidänkin kanssa, mutta se oli aika hankalaa, vaikka koitettiin hakea apua Google Translateltakin. Onnistuttiin kuitenkin kertomaan niille meidän matkasuunnitelmista, joista he vaikuttivat aika yllättyneiltä. Nainen näytti meille puhelimestaan kuvia joltain museokäynniltä ja halusi katsella mun piirrustuksia. Aletaan olla päivä päivältä enemmän harmissamme siitä, ettei edelleenkään osata venäjää.

Nukuttiin oikein hyvin siihen nähden, että matkustajia ramppasi eestaas läpi yön. Pedit oli kapeita, mutta mukavia, koska oltiin maksettu pari ekstaruplaa puhtaista lakanoista. Jos ei suostu maksamaan lakanoista, ei saa myöskään käyttää junan patjoja, peittoja ja tyynyjä, vaikka mukana olisikin omat lakanat tai makuupussi. 

Jokaisessa vaunussa on samovaari, josta saa ottaa kuumaa vettä. Niinpä meidän ruokavalio venäläisissä junissa tuppaa koostumaan lähinnä nuudeleista, keitosta ja teestä (ja tällä kertaa myös suklaasta, jota vieruskaverina ollut kiva nainen meille tarjosi).

Junamatka oli siis vähintään yhtä rentouttava kuin oltiin toivottukin. Koska oltiin matkustettu kahden aikavyöhykkeen läpi, aurinko pysyi taas ylhäällä pidempään. Mutta silti, kun lähestyttiin Yekaterinburgia, oli jo pimeää. Harmi, koska ilmeisesti näkymät Ural-vuoristoon olisi olleet loppumatkasta hienot.